Sukupuoli ja suuntautuminen

Sukupuoli 

Sukupuoli on ominaisuus, joka on kovin moninainen. Sukupuolen ilmenemismuodot ovat vaihtelevia ja termi sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että -enemmistöt. Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuolia ei siis ole vain kaksi – mies ja nainen – vaan ihminen voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotain muuta. Voi olla myös, että ihmisellä ei ole kokemusta sukupuolesta lainkaan. Sukupuolen moninaisuus on varsin yleistä ja sukupuolen kokeminen voi vaihdella myös ihmisen elämänkaaren aikana. Käsitys kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta sulkee ulos ne, jotka eivät mahdu perinteisiin naisen tai miehen malleihin. Jokaisella on oikeus omaan sukupuoli-identiteettiin sekä sen ilmaisuun haluamallaan tavalla. 

Sukupuolivähemmistöiksi lasketaan kuuluvan transihmiset, sukupuolettomat sekä intersukupuoliset ihmiset. Transihmisyys on kattokäsite ihmisille, jotka eivät määritä itseään kuuluvaksi vain siihen sukupuoleen, mikä on syntymässä hänelle määritelty. Transihmisiä voivat olla sukupuolettomat, transukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset. Transsukupuoliset ovat yleensä naisia tai miehiä. Transvestiitilla on tarve ilmentää sekä miestä että naista itsessään. Muunsukupuolisen sukupuoli voi olla yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta tai jotain muuta. 

Intersukupuolisuus käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa esimerkiksi kromosomit tai sukuelimet eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus on luonnollista ja todentaa sitä, ettei ihmisiä voi biologisestikaan luokitella vain kahteen toisilleen vastakkaiseen sukupuoleen. 

Suuntautuminen

Seksuaalisesta suuntautumisesta puhuttaessa kyse ominaisuudesta, joka kertoo, kehen ihminen tuntee eroottista tai emotionaalista vetoa. Yleisimmin sitä määritellään tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella, mutta seksuaalinen suuntautuminen on hyvin monimuotoinen ja yksilöllinen kokemus, eikä sitä tarvitse välttämättä identifioida millään tietyllä tai tarkalla tavalla.

Hetero: Tunteet ja halut kohdistuvat eri sukupuoleen kuin itse on.

Homo: Tunteet ja halut kohdistuvat samaan sukupuoleen kuin itse. Homotermillä voidaan tarkoittaa sekä miehiä että naisia yleisesti, tai vaan miespuolista homoa. Naispuolinen homo on erityistermiltään lesbo. 

Bi: Henkilö, joka tuntee vetovoimaa sekä miehiä, että naisia kohtaan tai joka ihastuu ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta.

Pan: Ihminen tuntee seksuaalista tai tunneyhteyttä kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole merkitystä ja kiinnostuksen kohteita ei tarvitse luokitella sukupuolen mukaan. Termit pan ja bi ovat osittain päällekkäisiä.

A-seksuaalisuus: Henkilö kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Hän voi kokea kuitenkin aistillista tai romanttista vetovoimaa toista ihmistä kohtaan. 

Seksuaalinen suuntautuminen on osa ihmisen seksuaalista minäkuvaa. On yksilöllistä ja jokaisen omassa määrittelyvallassa, mikä merkitys suuntautumisella on kunkin elämässä ja minäkuvan rakentamisessa. Seksuaalisessa suuntautumisessa on keskeistä ymmärtää, että seksuaalisuus on monitasoinen ilmiö ja ihmisen elämässä sen merkitys muuttuu ja vaihtelee. Ihmisellä voi olla samaan sukupuoleen kohdistuvia tunteita ja seksikokemuksia, ilman että hän mieltäisi itseään homoksi. Samoin yksilö voi mieltää itsensä lesboksi tai homoksi, ilman että hänellä on ollut koskaan vielä seksuaalista toimintaa. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä tahdonalainen asia. 

Yhteiskunnan normit ja vähemmistöstressi

Huomioitavaa on, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt edelleen kokevat enemmän kiusaamista, syrjintää ja jopa väkivaltaa. Yhteiskunnalliset normit ylläpitävät edelleen binääristä ajattelumallia kahdesta toisilleen vastakkaisesta sukupuolesta sekä hetero-olettamuksesta. Normit ovat kulttuurimme tuotoksia ja ne elävät yhteiskunnan rakenteissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liitetään paljon myyttejä, arvoja ja stereotypioita. 

Heteronormatiivisuus eli hetero-oletus, tarkoittaa normia, jonka mukaan ihmisten oletetaan jakautuvan kahteen toisilleen vastakkaiseen ja toisiinsa vetoa tuntevaan sukupuoleen – naisiin ja miehiin. Tämän myötä heteroseksuaalisuus nähdään muita suuntautumisia normaalimpana ja luonnollisempana. (THL) 

Vähemmistöstressi tarkoittaa yksinkertaistettuna ylimääräistä kroonista stressiä, joka muodostuu vaiheittain. Distaaliset stressitekijät ovat objektiivisesti stressiä aiheuttavia tilanteita tai asenteita (syrjintä, väkivalta, ennakkoluulot). Proksimaaliset stressitekijät (varuillaanolo, syrjintäkokemusten jatkuva toistuminen mielessä, identiteetin salaaminen) muodostuvat, kun vähemmistöön kuuluva alkaa ennakoida ja pelätä syrjintäkokemuksia. Proksimaaliset stressitekijät syntyvät distaalisten vaikutuksesta, mutta riippuvat lisäksi syrjityn omasta kokemuksesta. Tällä kroonisella stressillä on tutkittu olevan epäedullisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti terveyteen. (Jaskari 2020: Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle.) 

Lähteitä ja lisätietoa: 

www.seta.fi

www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus 

www.nuortennetti.fi

www.transtukipiste.fi 

Psykologiliitto: Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus (2020).